• About

David J. Haokip

  • HICHE GU THISA HI HINGKIT INTEM?

    Dec 28th, 2025

    Gl. Liemgunmang @Agun Haokip

    Kuki Nam Mite Lhahsamna, Kikhentalna le Lengvaina chungchang toh kigui jopna Bible Thuhil

    Lunggil’a kon kaa le mao tulai hin Kuki nam miten natna nasatah itoh jing’un ahi. Lungthim natna, kichat tijatna, setna leh malam’a hunglhung ding detmo in lungleng vaitah in hinkho imangun ahi. Hinla hisang’a natna tijat um pen chu ei le ei (sopi) kah a kikhenna hi ahi. I kampao uva kijatona alhom in, ikigingmo to uvin, ngailutna beihel in ikihou jiuvin ahi. Mi tampin dohna idong jing un, “Ipi atile kikhen tel ihiuvem? Ita lungkhat a kipunkhom theilou ihiu ham? Khankho nunkho hoiba hitam? Pathen hin einungsung ngap u hitam?

    Hiche dohna hohi Bible in kichentah in ei hil un ahi. Mi masa Pathen nam lhen, Israel ten jong hitobang thil ato hou akimu chen lheh jing’e. Chubang chun eiho Kuki nam mite jong gam politics, gam chungchang, lhagao lam ahilou leh lunggel lhahsam jeh joh ham lunggiltah a ngaito a kithah semphat phat ahitai.

    Kikhental hi thilthah ahipoi. Pathen nam lhen te jong ana kikhen tal uve. Kuki nam mite hi akikhental masapen ihipouve. Bible a jong Israel chate chu phat sotpi akikhental un ahi. Salomon leng hilaijin alenggam’u kehni (2) in anaki khen in ahi. Chehi gamdang mi lungput phatmo jeh hilouvin, kiletsahna, chonset jeh le houlamkai kituplou jeh joh ahi. Hichea pat a hi sahlam Israel lenggam mite hi David lenggam douva pang jing ahitauve (1 Lengte 12:19).

    Akikhen tah jeh un alal un agalmi ten agam u ahin toupha jing tan ahi. Chubang chun sopi kah a kikhentalna aum teng losapna atam in gunchutah leh pontho tah a ibol itoh jong losapna ahijo jitan ahi. Natna le lunggel gentheina hin mi asumo theije. Israel mite chu Egypt gam a sotpi soh ah atang un, kichatna, lung lhahdaina leh jumna atoh un ahi. Pathen in ahin puidoh gei un amaho minphat akichan peh uvin ahi. Israelten Mose jah a, “Egypt gam’a kivuina lhankhuh beiya nabol’a, nel gama lup kamsah dia neihin puiyu ham? I khoh tah a Egypt a kona nei hin puidoh mongu ham?” (Potdohbu 14:11), tin ana phunchel un ahi.

    Mihing hi natna le lunggel gentheina noi a ium sot teng lungchang khoh le lungtah akinei jin, chehohin lolhinna lampia ilhut thei pon, thilpha jong akitongdoh pon, kingailut asubei jo in ahi.Kuki nam mote jong phat chesan minsetna, kikhenna/ thina itoh jou tauvin cheho hin lunggel gentheina’n jong ium sah uvin ahi. Hetding khat chu Pathen in genthei hahsa te chu achoisang jin. Aphatna chun akaihuoi jinge ti geldoh jing angaije.

    Christian masa ho jong anakikhen jah uvin ahi. Kimkhat in Pathen lhacha Paul (Saul) ajui un, khenkhat in Apollos ajui e. Kasei chu hiche ahi, “Nang ho amitakip, keivang Paul loi kahi, keima Apollos loi kahin, keima Peter loi kahi, chule keima Christa loi kahi,” natiuve (1 Corinth 1:12). Paul chun adongin, “Christa chu kihomtel hitam? Paul’a nang ho din thingpel’a akikhet beh pon, ole Paul min’a baptize chang nahiuvem?” Tulaijin eima tribe, sub- tribe, sakho, kiloikhomna jat chomcheh jeh in ikikhen gam tauvin hinlah igeldoh lou uchu hiche hin nampi natna nasatah alhut dan akichen lheh in ahi. Hichea ijildoh dinguva dei um chu, i identity u, inam Kuki hinahi aluboh pipen le apoimo pen in pomthei leuhen achamlouva kipumkhat nan eilon khum dingu katahsan e.

    Lamkai hon Ngailutna alhahsamsah Teng

    I Bible in, lamkai hon ngailutna anei dingu hi nasa tah in asei in ahi.” Alhasam ho khoh nasapouvin, adammo la naboldam pouvin, mapu ho jong natompeh pouve, chule avah mang ho jong naholdoh pouvin, amang ho hoi khoh-in naneipouve. Chuma lah-in gilou tah-in naboljo’uve” (Ezekiel 34:4). Lamkai dih tah chun Nampi natna asudam in kinah kibou nan alhut ngaipoi. Lamkai hinahi thulen len seina ding bou ahipon, mipi thusei ngailha leh hetthem peh a akipanau le lunglhaina a toh molso pileh joh ding ahi. Jesun hitin eihil uve, “Keima kelngoi chingpha kahi”(John 10: 11). Hijeh chun sopi, ngaiton mipi kikhenna hi lamkai kikhenna le nampi kingailutna asuh bei thei hilou ham?

    Tongkam le Tongdam

    I Bible in tongkam dihlou chung changa gihna einei uve. Lei hi meikou, adih lou dimset, vannoi leiset ahi. “Lei hi itibah lah-uva anakiphut lut ahin, tahsa pumpi hi asuhboh jia, khang lhum keiya, mei banga akah velkol’a hiche meikou hi damun’a hung kon ahi” (Jacob 3:6). Social media a tongkam iman ho hin mi asu lunghang jin ahi. I het mi/hetlou jong hithei hinlah Jesun aseiye, “Naseisau thu hoa chu nathem namo nachung thu kitan ding ahi.” Ipi jeh hintem? Pao ngailou imanna ho jong chu Pathen in ama lim le mel a asem ahin ami ngailutna kibang ahi.

    Jesu Ngailutna Lampi Komu

    Jesu chu kholhang kikhental a hung khanglen mi ahi. Hijeh chun miho hot le not-thap pum in ahung khosa tou peh in hinla ama chu ngailutna a dim, mikhoto them, mi kineosah le genthei hahsa panpi mi ahi. Aman mi lhasam pen ho, vaicha ho le lungthim keh ho thusei angai peh jin ahi. Vetsahna, Samaria numeinu kinepna thah apen, agal mite asudam in, suh genthei a umte akithopi’n apange.

    Thingpel Bou Kilungkhatna Lampi

    Bible in kipumkhatna dih chu kipeh doh na kon bou ahi ati. “Christa chu eiho kichamna ahi. Aman kikhenna banglai chu aphelhan, kidouna chu atahsaphen asumangin, Judate le chidang namdang te pumkhat asotai”(Ephesus 2:14). Kipumkhatna hi misanga aw sangjo a pen gingleu lui hijo louvin kiletsahna, lunghanna le mi mudahna pailhah joh hi ahi. Kipumkhatna hi amanlu in hichun Nampi damna alhut jin ahi.

    Gugot Nunga Kinepna Thah

    Ezekiel 37 achun themgao pan Gugosa phaicham amun mipi ho kinepna chu alhadai lheh in ahi. Pathenin kajah a aseiyin, “Thithei mihem, Israelte chu hiche gugosa tobang hi ahitauve. Amaho jong khonunga ding kineppi bei, agosan bou akiseiyui” (Ezekiel 37:11). Pathen chun adong in, hiche gu hohi ahing thei kit dem? Chu in hinna hu ape’n ading doh kit tauve. Chubang chun ikinepnau aumlou nung injong Pathen in kinepna thah eipe thei uve ti kichen tah in imu thei uve.

    Tulai a Pathen in Ipi Eidoh uvem?Kikhoto na le lungthenblna/ kikatdohna. “Thilse bol ahaiyuva, lungheiya kahenga ahung taovule, van a konin ngaiying ting, achonsetnau ngaidam a agamsungu kabolphat kit ding ahi” (2 Thusimbu 7:14). Kitahna bou chun mikhoto them achangin, ngailutna neilou a kitahna jong mi asu lungna theije. Kipumkhat chu eima cheh a kingam ahi. Kuki nam mite natthoh pohgih pum a hinkho mang ihitauvin ahi. Hinla Bible in kikhentalna hi ithusim u ajona/ angahna ahilou dan eigeldoh sah uve. Khat le khat kikhoto themna, kingaikhohna le kihetthem tona ahi. Pathen akon damna le vangphatna ape kit theijin ahi. Kipumkhatna hi seigilkhomna lentah neina a kon ahipon, hinla ilungthim, ithusei le inatoh akon bou ahi. “Mi sucham ho anun nom’ui, Pathen chate kiti dingu ahi”( Matthew 5:9). Khankho nunkho thohi lhahsamnan ngaito hih in tahsan natoh joh ahijoi.

    [Ajihtu Gl. Liemgunmang @Agun hi tu le tu a Allahabad Bible Seminary (ABS) affiliated to Serampore mun a BD simlai ahi.]

  • I NAM SUNG’U HI HITOBANG BEHSEH DINGIN KANA GELPOI!

    Dec 16th, 2025

    “Akoijouse hi nam ngailu cheh ihiuvin, nangin na ngailupoi kitile koima anomlou kiumlouhel ding ahi” (David J. Haokip, 2025).

    Lekhabu, Rev. Dr. T. Lunkim Kimatna thu tia kisun hi ka neo lai kitile ana kimat kum 2006 chun chapangcha kana hin pol gup (class vi) simlai kana hie. Hiche Lekhabu hi nikhat ka palen (ka penna pa, a upa) Lamka langa achea ahin poh a thingkuong sunga akoilut chu kana mu in ipi thu kisun a ipi kisei ahichu ka ngaituona a ana umpon, chule Rev. Dr. T. Lunkim hi houna tong le Bible eipao a ana ledohpa tikalval imacha ama thu kana hepha pon ahi.

    Phat le nikho ahung chaltoh kilhon in keijong pol viii kahin simtan ahi. Ka themjilna mun Haokhomang Memorial English School (HMES), Tuilaphai vangkho, kumlhun farewell jan in School Hostel, ECA Church campus mun a video show ana kibol in, “Mirror of the Kuki Nation”, Pu Letkholun in ana bol Kuki le Naga Gallai thusim chu kana vet utoh kilhon in Pu Letkholun chu kana ngaisang lheh in ahi. Chutima bang chun Pu Rev. Dr. T. Lunkim jong hou lhacha ahitoh kilhon a gam le nam a ding pan ana lah ho, gam le nam thu khohsah khat hina jal chun koi ahi kahin hedoh in kana ngaisang lheh kit in ahi.

    Tu chung Manipur Boina hung kipat masang chet April lha vel chun ka research boltoh kisai a fieldwork ka kalsonna a vangphat umtah in Pu Rev. Dr. T. Lunkim toh jong phaipi sunga anatohna mun KCC HQ office mun a kana kimuto lhon in ahi. Dahkal ni lang ka kihoulim jou lhon in alekha koiho ka vele in ahile Pu Letkholun in ana mat chungchanga lekhabu neocha chu kahin mudoh in ama phalpehna in kahin kilah in ahi.

    Lekhabu neocha thugil lagil kisutna simchai pei jeng dinga ka lekhasimna dokhang chunga ka koi chu simman louhel in hiti chun kana umsah jingin ahi.

    Tulaitah ka umna Bangalore tuolpi kum dang toh banglou a adap lheh toh kilhonin, ka dam thimlou toh ahile lekha jong simlou in ka lupna chunga ponnoi a ka kijam nilhum in nam sunga thilsoh le KSO Bangalore lamkai khat hina a ka thilto le nam khankho gelpum in khojin lamcha heman louhel in phat kana um in ahi.

    Imut phat ahitoh kilhon in text message le phone call a loite phabep toh ka kijahto jouvin Bangalore a kon, in langa Jesu Christa Pen Kipapi dinga kigong loile paiteho kigot dan ho gelpum in kana kilhim imun ahi. Phat chomkhat jou in photlot changin ka hung kinkhang vangvei in tuni jingkah lam nidan 2.30 vel in ka kithou doh in thah imut thei ta lou in ka umlo tan ahi.

    Imut kitdingla alahlo jeh chun laptop a lekha simsangin katin dokhang chunga lekhabu ho chu ipi pen sim theipen um em tia kavet le a ahile Pu T. Lunkim kimatna chungchang kisutna lekhabu chu ka hin mudoh in ahi. Hitichun tuilum don toh tho in lekhabu chu ka sim in ahile kana simchai man lam kana hedoh pon ahi. Pu Letkholun in Pu T. Lunkim anamatna ajeh ijat ham khat lah a chun apipen a hetthei chu: (a) KLA/KLO – Govt. of India (GoI) ceasefire kinoptona a pan nasatah ala in chule sum jong dangka 9 lakhs aladoh e tia ana ngoh ahi. Hinlah hiche thu kholtoh dinga nganse Fact Finding Committee ho a kon Rev. Dr. T. Lunkim anatlou dan le thuchang khatcha jong Pu T. Lunkim a kon imacha aumlou dan ahin kholdoh un ahi. Chule KLA/KLO – GoI toh hilou in Security Forces hotoh joh ahi; (b) Pu T. Lunkim hi Pathen lhacha ahina ban a nam thu jong aseije tia ana ngoh ahi.

    Pu T. Lunkim alam lou a kimatna le Pu Letkholun pansahna le mochanna ho sang chun lamkaipu kimat sunga Lekha Thot ho kisun ka sim chun thil tampi eigeldoh sah in ahi. Hiche lekhat thot holah a chun kukiforum kiti yahoo a kon message kithotto le kidonbut ho chu sim thanop aum lheh in ahi. Hiche kukiforum kiti hi gamdanga um ho kijahmatna le gam le nam dopsangna dinga ana kiphutdoh Kuki International Forum (KIF) kiti chu ahi.

    Kukiforum a kihoulimna hoa kon hetdoh thei chu I nampiu boidan le chehchao tah a ana kilamkai, aching athem jong jana kipelou chule doh le tun a jong ana kineilou, hou lamkai le lhacha ho jong jana ana kipelou, phung le chang min a thingnoi ana kiphutdoh a sum le pai holna thei bep a ana kineijing, kihoutohna umlou a anom papan thingnoi ana phudoh tiho hetdoh thei in aum in ahi.

    Chule thingnoi lamkai hon ‘hem le thal’ mangcha a jalhang lamkai, hou lhachaho, chule phungpi lamkai le housaho hunam a ana thunun uva aching athem le thutah chepiho ana suhthip dan hou kichehtah in akihethei in ahi. Hitobang tah a asuh sah umtheilou chehchao tah a ihung kilamkai uva thingnoi hon jong nam politics ahiding doltah a chepi sanga electoral politics a kitangden a nampi kong ahintol u hi nampi vangsetna khat ahijong mudoh thei in aum in ahi.

    I nam khankho chedan kum ijat ham khat chetasa ho inungvet a ahile tu dinmun a ichan hou le ithilto houhi ahiding mong khat in aum in ahi.

    I nam dinmun u, tu le phat chesa, hitobang behseh dinga hi ana gellou jong kium tei ding hi ka tahsan e. Jalhang kilamkaina le nam politics a ana kipejing hon vang ihetthem val uva ahidinga lom tia igelda lou meithei u ahi. Koima vang acham kim le alhingsel kium lou ahin, eiho kiu hilou jatdang nam dangho jong aboilou koima umlou ahi. Hinlah eihote hi khankho a chekhom jing jong leuhen vannoi leiset kilhaitetna nam politics a dokhang khat kineithei lou chule atum tum a eiho kah a kimit thipna le kisotlhahto hin maban nam khankho meipi ajin sah lheh in ahi.

    Hijeh chun koi hile amasa pen a eima chang cheh kikhol a ilungput, ikhohai dan le ichonchan hi koima seipeh ngailou a eima cheh ikisem phat uva thingna nouthah banga lungput ineilou laisiuva jatdang le nam dangte chotpha le musit a ium uva kithou doh theilou a nam elbai ihijing dingu ahi.

Blog at WordPress.com.

 

Loading Comments...
 

    • Subscribe Subscribed
      • David J. Haokip
      • Already have a WordPress.com account? Log in now.
      • David J. Haokip
      • Subscribe Subscribed
      • Sign up
      • Log in
      • Report this content
      • View site in Reader
      • Manage subscriptions
      • Collapse this bar