Gl. Liemgunmang @Agun Haokip
Kuki Nam Mite Lhahsamna, Kikhentalna le Lengvaina chungchang toh kigui jopna Bible Thuhil
Lunggil’a kon kaa le mao tulai hin Kuki nam miten natna nasatah itoh jing’un ahi. Lungthim natna, kichat tijatna, setna leh malam’a hunglhung ding detmo in lungleng vaitah in hinkho imangun ahi. Hinla hisang’a natna tijat um pen chu ei le ei (sopi) kah a kikhenna hi ahi. I kampao uva kijatona alhom in, ikigingmo to uvin, ngailutna beihel in ikihou jiuvin ahi. Mi tampin dohna idong jing un, “Ipi atile kikhen tel ihiuvem? Ita lungkhat a kipunkhom theilou ihiu ham? Khankho nunkho hoiba hitam? Pathen hin einungsung ngap u hitam?
Hiche dohna hohi Bible in kichentah in ei hil un ahi. Mi masa Pathen nam lhen, Israel ten jong hitobang thil ato hou akimu chen lheh jing’e. Chubang chun eiho Kuki nam mite jong gam politics, gam chungchang, lhagao lam ahilou leh lunggel lhahsam jeh joh ham lunggiltah a ngaito a kithah semphat phat ahitai.
Kikhental hi thilthah ahipoi. Pathen nam lhen te jong ana kikhen tal uve. Kuki nam mite hi akikhental masapen ihipouve. Bible a jong Israel chate chu phat sotpi akikhental un ahi. Salomon leng hilaijin alenggam’u kehni (2) in anaki khen in ahi. Chehi gamdang mi lungput phatmo jeh hilouvin, kiletsahna, chonset jeh le houlamkai kituplou jeh joh ahi. Hichea pat a hi sahlam Israel lenggam mite hi David lenggam douva pang jing ahitauve (1 Lengte 12:19).
Akikhen tah jeh un alal un agalmi ten agam u ahin toupha jing tan ahi. Chubang chun sopi kah a kikhentalna aum teng losapna atam in gunchutah leh pontho tah a ibol itoh jong losapna ahijo jitan ahi. Natna le lunggel gentheina hin mi asumo theije. Israel mite chu Egypt gam a sotpi soh ah atang un, kichatna, lung lhahdaina leh jumna atoh un ahi. Pathen in ahin puidoh gei un amaho minphat akichan peh uvin ahi. Israelten Mose jah a, “Egypt gam’a kivuina lhankhuh beiya nabol’a, nel gama lup kamsah dia neihin puiyu ham? I khoh tah a Egypt a kona nei hin puidoh mongu ham?” (Potdohbu 14:11), tin ana phunchel un ahi.
Mihing hi natna le lunggel gentheina noi a ium sot teng lungchang khoh le lungtah akinei jin, chehohin lolhinna lampia ilhut thei pon, thilpha jong akitongdoh pon, kingailut asubei jo in ahi.Kuki nam mote jong phat chesan minsetna, kikhenna/ thina itoh jou tauvin cheho hin lunggel gentheina’n jong ium sah uvin ahi. Hetding khat chu Pathen in genthei hahsa te chu achoisang jin. Aphatna chun akaihuoi jinge ti geldoh jing angaije.
Christian masa ho jong anakikhen jah uvin ahi. Kimkhat in Pathen lhacha Paul (Saul) ajui un, khenkhat in Apollos ajui e. Kasei chu hiche ahi, “Nang ho amitakip, keivang Paul loi kahi, keima Apollos loi kahin, keima Peter loi kahi, chule keima Christa loi kahi,” natiuve (1 Corinth 1:12). Paul chun adongin, “Christa chu kihomtel hitam? Paul’a nang ho din thingpel’a akikhet beh pon, ole Paul min’a baptize chang nahiuvem?” Tulaijin eima tribe, sub- tribe, sakho, kiloikhomna jat chomcheh jeh in ikikhen gam tauvin hinlah igeldoh lou uchu hiche hin nampi natna nasatah alhut dan akichen lheh in ahi. Hichea ijildoh dinguva dei um chu, i identity u, inam Kuki hinahi aluboh pipen le apoimo pen in pomthei leuhen achamlouva kipumkhat nan eilon khum dingu katahsan e.
Lamkai hon Ngailutna alhahsamsah Teng
I Bible in, lamkai hon ngailutna anei dingu hi nasa tah in asei in ahi.” Alhasam ho khoh nasapouvin, adammo la naboldam pouvin, mapu ho jong natompeh pouve, chule avah mang ho jong naholdoh pouvin, amang ho hoi khoh-in naneipouve. Chuma lah-in gilou tah-in naboljo’uve” (Ezekiel 34:4). Lamkai dih tah chun Nampi natna asudam in kinah kibou nan alhut ngaipoi. Lamkai hinahi thulen len seina ding bou ahipon, mipi thusei ngailha leh hetthem peh a akipanau le lunglhaina a toh molso pileh joh ding ahi. Jesun hitin eihil uve, “Keima kelngoi chingpha kahi”(John 10: 11). Hijeh chun sopi, ngaiton mipi kikhenna hi lamkai kikhenna le nampi kingailutna asuh bei thei hilou ham?
Tongkam le Tongdam
I Bible in tongkam dihlou chung changa gihna einei uve. Lei hi meikou, adih lou dimset, vannoi leiset ahi. “Lei hi itibah lah-uva anakiphut lut ahin, tahsa pumpi hi asuhboh jia, khang lhum keiya, mei banga akah velkol’a hiche meikou hi damun’a hung kon ahi” (Jacob 3:6). Social media a tongkam iman ho hin mi asu lunghang jin ahi. I het mi/hetlou jong hithei hinlah Jesun aseiye, “Naseisau thu hoa chu nathem namo nachung thu kitan ding ahi.” Ipi jeh hintem? Pao ngailou imanna ho jong chu Pathen in ama lim le mel a asem ahin ami ngailutna kibang ahi.
Jesu Ngailutna Lampi Komu
Jesu chu kholhang kikhental a hung khanglen mi ahi. Hijeh chun miho hot le not-thap pum in ahung khosa tou peh in hinla ama chu ngailutna a dim, mikhoto them, mi kineosah le genthei hahsa panpi mi ahi. Aman mi lhasam pen ho, vaicha ho le lungthim keh ho thusei angai peh jin ahi. Vetsahna, Samaria numeinu kinepna thah apen, agal mite asudam in, suh genthei a umte akithopi’n apange.
Thingpel Bou Kilungkhatna Lampi
Bible in kipumkhatna dih chu kipeh doh na kon bou ahi ati. “Christa chu eiho kichamna ahi. Aman kikhenna banglai chu aphelhan, kidouna chu atahsaphen asumangin, Judate le chidang namdang te pumkhat asotai”(Ephesus 2:14). Kipumkhatna hi misanga aw sangjo a pen gingleu lui hijo louvin kiletsahna, lunghanna le mi mudahna pailhah joh hi ahi. Kipumkhatna hi amanlu in hichun Nampi damna alhut jin ahi.
Gugot Nunga Kinepna Thah
Ezekiel 37 achun themgao pan Gugosa phaicham amun mipi ho kinepna chu alhadai lheh in ahi. Pathenin kajah a aseiyin, “Thithei mihem, Israelte chu hiche gugosa tobang hi ahitauve. Amaho jong khonunga ding kineppi bei, agosan bou akiseiyui” (Ezekiel 37:11). Pathen chun adong in, hiche gu hohi ahing thei kit dem? Chu in hinna hu ape’n ading doh kit tauve. Chubang chun ikinepnau aumlou nung injong Pathen in kinepna thah eipe thei uve ti kichen tah in imu thei uve.
Tulai a Pathen in Ipi Eidoh uvem?Kikhoto na le lungthenblna/ kikatdohna. “Thilse bol ahaiyuva, lungheiya kahenga ahung taovule, van a konin ngaiying ting, achonsetnau ngaidam a agamsungu kabolphat kit ding ahi” (2 Thusimbu 7:14). Kitahna bou chun mikhoto them achangin, ngailutna neilou a kitahna jong mi asu lungna theije. Kipumkhat chu eima cheh a kingam ahi. Kuki nam mite natthoh pohgih pum a hinkho mang ihitauvin ahi. Hinla Bible in kikhentalna hi ithusim u ajona/ angahna ahilou dan eigeldoh sah uve. Khat le khat kikhoto themna, kingaikhohna le kihetthem tona ahi. Pathen akon damna le vangphatna ape kit theijin ahi. Kipumkhatna hi seigilkhomna lentah neina a kon ahipon, hinla ilungthim, ithusei le inatoh akon bou ahi. “Mi sucham ho anun nom’ui, Pathen chate kiti dingu ahi”( Matthew 5:9). Khankho nunkho thohi lhahsamnan ngaito hih in tahsan natoh joh ahijoi.
[Ajihtu Gl. Liemgunmang @Agun hi tu le tu a Allahabad Bible Seminary (ABS) affiliated to Serampore mun a BD simlai ahi.]
